2. Liiketoimintaympäristö

a. Talouden suhdannevaihtelut

P: Organisaatio seuraa liiketoimintaympäristönsä taloudellisia rakenteita ja muutoksia aktiivisesti ja pyrkii ennalta varautumaan niihin esim. rakentamalla joustavan ja kustannustehokkaan liiketoimintamallin tai kehittämällä kustannustenmuutoksiin reagoivan tuote- ja palveluvalikoiman. varmistamalla, että se kykenee siirtämään muuttuvat kustannukset edelleen tuotteisiin tai palveluihin.

N: Organisaatio ei seuraa liiketoimintaympäristönsä ja makrotalouden taloudellisia rakenteita muutoksia aktiivisesti, jolloin muutokset tulevat yllätyksenä. Tällöin organisaatio ei kykene tällöin tekemään riittävän nopeita muutoksia, joiden avulla se paremmin vähentäisi esim. laskusuhdanteen negatiivisia vaikutuksia tai kykenisi varautumaan laskusuhdanteenkin aikana tulevaan uuteen nousuun taikka hyödyntäisi noususuhdanteen mahdollisuudet.

b. Kilpailijaseuranta

P: Organisaation kilpailijaseuranta on kunnossa ja sitä kehitetään yhteistyössä liiketoiminnan, tuotekehityksen sekä palvelutuottajien kanssa. Tämä mahdollistaa, että organisaatio kykenee varautumaan uusien kilpailijoiden markkinoille tuloon. Organisaatio on myös ennalta miettinyt toimintavaihtoehtoja kriittisten tilanteiden varalle, esim. jos kilpailija käyttää markkinoille tullessaan poikkeuksellisia toimintatapoja.

N: Organisaatio ei seuraa kilpailuympäristönsä muutoksia toimialaan tai yleiseen kehitykseen nähden riittävän aktiivisesti. Organisaation kilpailijaseurannasta vastaavat tahot eivät toimi riittävässä yhteistyössä liiketoiminnan, tuotekehityksen tai palvelutuottajien kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että uudet kilpailijat pääsevät merkittävällä tavalla tai jatkuvasti yllättämään organisaation sen kotimarkkinalla ja/tai ulkoisilla markkinoilla.

c. Muutokset sääntelyssä

P: Organisaatio seuraa aktiivisesti alansa lainsäädäntöä, politiikkaa sekä viranomaistoimintaa. Se havaitsee ajoissa alaansa liittyvän sääntelyn muutospaineet ja mahdolliset vaikutukset. Organisaatio on verkottunut hyvin ja kykenee jo sääntelyn valmisteluvaiheessa verkostojensa kautta pysymään selvillä suunnitelluista muutoksista ja jopa vaikuttamaan niihin. Näin se kykenee myös ennakoivasti huomioimaan muutosten vaikutukset toimintaansa sekä tavoitteisiinsa ja ottamaan ne toiminnassaan huomioon suunnittelussa.

N: Organisaatio ei tunne toimialansa kannalta olennaista sääntelyä, eikä seuraa siihen kohdistuvia muutospaineita poliittisen vaikuttamisen alueilla. Tämä voi johtaa siihen, että organisaatiolla ei ole riittävästi aikaa muutosten vaikutusten täytäntöönpanoon. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että organisaation toiminta keskeytyy kokonaan tai joksikin aikaa esim. toimiluvanvaraisella toimialalla. Tämä voi johtaa nopeasti asiakkaiden ja kannattavuuden menettämiseen.

d. Kansainvälistyminen

P: Organisaatio on perehtynyt hyvin kansainvälistymisestä seuraaviin uusiin, toimintaan vaikuttaviin tekijöihin ja on ottanut mm. poliittiset, lainsäädännölliset ja kulttuuriset erot huomioon kaikessa toiminnassaan. Näin se pystyy helpommin ja nopeammin adaptoitumaan uusiin maihin ja saamaan käyntiin sekä kasvattamaan liiketoimintaansa niissä.

N: Organisaatiolla on vahva halu kansainvälistyä ja kasvaa, mutta se lähtee valtamaan uusia markkina-alueita samoin kuin se teki Suomessa. Tämä johtaa ikäviin yllätyksiin, kun organisaatio kompastuu uusien maiden poliittisiin, lainsäädännöllisiin ja kulttuurisiin eroihin kotimaahansa verrattuna. Kasvu hidastuu ja vaikeutuu.