Vahinkoriski – ”toteutuessaan vahinkoa – ennakoiminen, varautuminen ja välttäminen”
- Tarkoittaa odottamattomien ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa uhkaa tapahtumasta, joka toteutuessaan aiheuttaa negatiivisia seurauksia.
- Riskejä analysoitaessa on huomioitava riskien seurannaisvahingot. Välilliset vaikutukset saattavat olla suuremmat kuin itse vahinko.
- Riskitekijöiden tunnistaminen ja seuraaminen auttavat hallitsemaan henkilö-, omaisuus- ja muita vahinkoriskejä sekä turvaamaan organisaation häiriöttömän toiminnan. Järjestelmällinen riskienhallintatyö tuo kustannussäästöjä vähentyneiden vahinkojen ja sujuvamman toiminnan kautta.
- Vahinkoriskien taloudellisia seuraamuksia voidaan usein siirtää ainakin osittain vakuutusyhtiölle, mutta vahingon uhka säilyy ja riskienhallintakeinot jäävät yrityksen vastuulle ja toteutettaviksi. Yritysvakuuttamisen edellytyksenä on yleensä vakuutussopimuksissa ja suojeluohjeissa määritetty vahingontorjunnan perustaso.
- Vaarat ovat erilaisia jokaisessa yrityksessä ja turvallisuus muodostuu monesta osatekijästä. Erilaisilla järjestelmillä ja ohjeilla esim. työterveys- ja turvallisuusjärjestelmillä, matkustamista koskevilla turvallisuusohjeilla, kriisitilanteita koskevalla ohjeistuksella jne. voidaan osaltaan hallita riskejä.
1. Henkilöstö
-
Työkyvyttömyys ja kuolema
- Henkilöriskivakuutuksissa turvan laajuus voidaan valita kattamaan kuoleman, invaliditeetin, työkyvyttömyyden ja vakavan sairauden varalle.
- Työntekijäin ryhmähenkivakuutus (TRHV) on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista työnantaja vastaa. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus perustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen sopimukseen ja vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät.
-
Tapaturmat
-
Työterveys esim. avainhenkilöiden sairastuminen ja pitkäaikainen poissaolo
-
Työsuojelu esim. vaaralliset työtavat ja työolosuhteet
-
Henkilöturvallisuus esim. matkustamiseen liittyvät riskit
Lakisääteiset vakuutukset tuovat työntekijöille turvaa mm. työtapaturman ja ammattitaudin varalle. Yritys voi täydentää työntekijöiden turvaa tapaturma-, sairauskulu-, matka-, henki- ja eläkevakuutuksilla. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla turvataan työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi myös yrityksen toiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta.
Sairaudet aiheuttavat usein enemmän poissaoloja kuin työtapaturma.
Työturvallisuuden ja työkyvyn merkitys jäävät usein liian vähälle huomiolle. Yrityksen jokainen työtehtävä tulisi tarkastella ja arvioida säännöllisesti myös työturvallisuuden ja työn kuormittavuuden kannalta.
On muistettava, että henkilövahingot voivat työajan ohella tapahtua yhtä lailla vapaa-ajalla tai matkoilla.
2. Toimitilat, koneet, laitteet ja kulkuneuvot
-
Toimitilojen tuhoutuminen tai vaurioituminen esim. luonnonilmiöiden, tulipalon, räjähdyksen, vesivahingon tai rikosten johdosta
-
Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen toimintahäiriöt tai rikkoutuminen äkillisten ja yllättävien syiden johdosta
-
Kuljetusvahingot
-
Omaisuusvahinkojen aiheuttamat keskeytysvahingot (mahdollisesti myös alihankintaketjussa tapahtuneet vahingot)
- Omaisuusriskejä vakuutetaan mm. kiinteistö-, palo-, vuoto-, murto-, myrsky-, konerikko-, laite-, rakennustyö-, tavarankuljetus-, ja rakennusvirhevakuutuksilla. Usein omaisuusriskejä vakuutetaan yhdistelmävakuutuksilla, jotka voivat kattaa esim. palo, luonnonilmiö, rikos, LVIS tai täysturvan.
- Kansainvälisen omaisuuden vakuuttamisessa on huomiotava laki ja muut paikallismääräykset, jotka asettavat omat vaatimuksensa vakuuttamiselle ja edellyttävät usein paikallisen vakuutuksen ottamista kohdemaassa.
- Omaisuusvakuutuksista ei välttämättä korvata kaikkia omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja esim. epäsuorat vahingot voivat olla rajattuja korvauspiirin ulkopuolelle.
3. Tuotteet, palvelut, ja muu toiminta
-
Toiminnasta aiheutuu vahingonkorvausvastuita ulkopuolisille esim. tuotevastuuvahingot, varallisuusvahingot, johdon vahingonkorvausvastuu jne.
-
Toiminnasta aiheutuu maineenmenetys
- Toiminnan riskejä voidaan vakuuttaa mm. vastuu-, keskeytys-, oikeusturva-, kuljetus-, luotto-, potilas- ja rakennusvirhevakuutuksilla. Toiminnan riskejä arvioitaessa on erityisesti huomioitava kansainvälinen ulottuvuus.
4. Ympäristö
-
Maaperän, ilman, veden saastuminen tai pilaantuminen
-
Vaarallisten aineiden aiheuttama ympäristövahinko sekä sitä seuraava viranomaisten mahdollinen tutkinta ja vaatimus korjaavista toimenpiteistä ennen toiminnan jatkamista
- Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä voidaan pyrkiä ennakoimaan ja torjumaan mm noudattamalla ympäristöjärjestelmiä ja -standardeja. Ympäristövahinkovakuutus on otettava silloin, kun toimintaa varten tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa.
5. Vahinkoriskien vakuuttaminen
Tavanomaisin riskinsiirtomenetelmä on vahinkoriskien vakuuttaminen. Siinä yritys siirtää riskin aiheuttaman taloudellisen vahingon osittain vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuuttaminen ei kuitenkaan estä vahinkojen syntymistä, eikä poista muiden riskienhallintatoimenpiteiden tarvetta. Vakuuttamalla ei myöskään voida siirtää riskiä kokonaisuudessaan vakuutusyhtiölle, sillä vakuutuksissa on yleensä vakuutuskohtainen omavastuu.
Vahingosta aiheutuu aina myös ylimääräistä työtä yritykselle sekä mahdollisesti maineen menetystä. Ne eivät yleensä ole vakuutuksesta korvattavissa. Kaikkia vahinkoriskejä ei voi vakuutuksilla kattaa ja vapaaehtoisten vakuutusten myöntämisestä päättävät vakuutusyhtiöt.
Tavallisesti vakuutukset jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vahinkovakuutuksiin.
1. Lakisääteiset vakuutukset
Yritystoiminnan harjoittaminen edellyttää Suomessa erilaisten lakisääteisten vakuutusten ottamista vakuutus- ja työeläkeyhtiöistä. Lakisääteisten vakuutusten osalta yritystoiminnan luonne määrittää vakuutusvelvoitteen. Yleensä lakisääteinen vakuuttamisvelvoite on selkeä ja yritysten päätäntävalta kohdistuu lähinnä siihen, mistä vakuutus- ja työeläkeyhtiöstä lakisääteiset vakuutukset otetaan.
1.1. Työeläkevakuutus
Työeläke turvaa ansiotyössä tai yrittäjänä toimineen henkilön työssäoloaikaisen kulutustason. Yksityinen työnantaja ja yrittäjä ottaa työeläkevakuutuksen työntekijälleen ja itselleen yksityisestä eläkevakuutusyhtiöstä, eläkekassasta tai perustamalla säätiön. Kuntien, valtion ja kirkon työntekijöille, merimiehille ja maatalousyrittäjille on omat eläkejärjestelmänsä ja eläkelaitoksensa. Suomessa tehty työ vakuutetaan yleensä Suomessa työnantajan ja työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Poikkeuksena on Suomeen lähetetty työntekijä, jolla on lähetetyn työntekijän todistus. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Myös työssä käyvä eläkkeensaaja on vakuutettava. Työntekijä tulee vakuuttaa, jos hänen työansionsa ovat kalenterikuukauden aikana vähintään 58,19 euroa (vuonna 2017). Lisätietoja www.työeläke.fi
Vaikka eläkevakuutuksista on varsin tarkkaan säännelty laissa, on eläkevakuutusyhtiöiden palveluissa eroja. Eroavaisuuksia on mm. ennaltaehkäisevissä oheispalveluissa, takaisinlainausehdoissa ja maksujen hyvityksissä. Eläkeyhtiöiden tarjoamia tuotteita ja palveluja kannattaa vertailla ja tarpeen vaatiessa hyödyntää vakuutusmeklareita vertailun arvioinnissa.
1.2. Tapaturmavakuutus ja muita lakisääteisiä vakuutuksia
Työtapaturmien ja ammattitautien varalta on työnantajan otettava työ- ja virkasuhteessa oleville työntekijöillensä lakisääteinen tapaturmavakuutus, jolla katetaan mm. sairaanhoidon kustannuksia ja ansionmenetyksiä työkyvyttömyyden ajalta. Työsuhteella tarkoitetaan työsopimuslain mukaista työsuhdetta. Pakolliseen vakuutukseen kuuluu myös yrittäjän perheenjäsen, joka asuu yrittäjän kanssa samassa taloudessa, jos hän tekee yrittäjän palveluksessa työtä työsuhteessa. Myös johtavassa asemassa työtä tekevät kuuluvat pakolliseen vakuutukseen, jos heidän omistusosuutensa ei ylitä laissa mainittuja %-rajoja.
Maatalousyrittäjiä, apurahansaajia, urheilijoita, opiskelijoita ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevia varten on laeissa erityissäännöksiä. Lisätietoja www.tvk.fi
Tapaturmavakuutuksen järjestämisessä on eri vaihtoehtoja ja suuryritykset ovat perinteisesti valinneet erilaisen maksuperusteen kuin pienet ja keskisuuret yritykset. Tapaturmavakuutusten vakuutusmaksuissa ja tarjotuissa oheispalveluissa saattaa olla suuria eroja ja eri vakuutusyhtiöiden ratkaisuihin kannattaa tutustua huolella.
1.3. Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusmaksu on veroluonteinen maksu, joka kerätään vakuutusyhtiöiden toimesta. Työttömyysvakuutusmaksu tilitetään kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahastolle. Lisätietoja www.tvr.fi
1.4. Ryhmähenkivakuutus
Sen ottaminen perustuu virka- ja työehtosopimuksiin ja ne ovat voimassa työ- ja vapaa-aikana kuolintapausten varalta kuolinsyystä riippumatta. Maksujen suuruuteen ei voida juurikaan vaikuttaa. Lisätietoja www.trhv.fi
1.5. Potilasvakuutus
Potilasvakuutus on oltava terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla yrityksillä. esim. hierojat, fysioterapeutit, optikot ja hammaslääkärit. Potilasvahinkona pidetään lain mukaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä syntyvää ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Lisätietoja www.pvk.fi
1.6. Liikennevakuutus
Sen järjestämisestä on säädetty Liikennevakuutuslaissa. Liikennevakuutuksen perusteella korvataan liikenneonnettomuudessa henkilövahingot ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Syyllisen osapuolen ajoneuvon vahinkoja ei korvata liikennevakuutuksesta ja näitä vahinkoja varten voidaan ottaa vapaaehtoinen moottoriajoneuvovakuutus. Lisätietoja www.lvk.fi
1.7.Muita lakisääteisiä vakuutuksia
Suomessa on mm. lääkevahinkovakuutus. Lisätietoja www.laakevahinko.fi ja ympäristövahinkovakuutuksesta www.yvk.fi
Ympäristövahinkovakuutus tarvitaan, jos liiketoiminnan edellytys on ympäristöviranomaisen lupa. Se koskee pääsääntöisesti yrityksiä, joiden toimintaan liittyy olennainen vaara ympäristövahingosta tai haitan aiheutumisesta ympäristölle.
2.Vapaehtoiset vakuutukset
Vapaaehtoisista vakuutuksista korvataan lähtökohtaisesti vakuutettu äkillinen ja yllättävä vahinko. Vapaaehtoiset vakuutukset voidaan ottaa yhtenä kokonaisuutena, yhdistelmävakuutuksia tai erikseen vakuutuskohtaisesti. Suurille kansainvälisille yrityksille on erikseen räätälöityjä vakuutusohjelmia. Vakuutusmaksuihin sisältyy Suomessa pääsääntöisesti 24 %:n (2017) vakuutusmaksuvero, jota ei kuitenkaan voi vähentää verotuksessa kuten arvolisäveroa.
Vapaaehtoiset vakuutukset voidaan jakaa henkilövakuutuksiin, omaisuuden vakuuttamiseen ja toiminnan vakuuttamiseen.
2.1.Henkilövakuutukset
Vapaaehtoiset henkilövakuutukset jaetaan perinteisesti henki- ja eläkevakuutuksiin sekä muihin vakuutuksiin. Henkivakuutuksia saatetaan yrityksissä käyttää osana palkkaratkaisua johdolle ja/tai henkilöstölle. Arvioitaessa henkivakuutusten käytön mielekkyyttä yrityksen ja yksilön kannalta on syytä selvittää henkivakuutusten verotuskohtelu, joka on moneen kertaan muuttunut Suomessa.
Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia saatetaan yrityksissä käyttää henkivakuutusten lailla osana johdon ja henkilöstön kokonaispalkkaratkaisua. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten järjestämisessä on useita malleja, mutta varsin tavanomainen on järjestely, jossa työnantaja maksaa osan eläkevakuutusmaksusta ja työntekijä osan. Ratkaisussa etuisuus kasvaa usein progressiivisesti sen mukaan, mitä kauemmin vakuutukseen maksetaan vakuutusmaksuja.
Muita vapaaehtoisia henkilövakuutuksia ovat mm. matkavakuutukset, komennusmatkavakuutukset, urheiluvakuutukset, sairaskuluvakuutukset ja yksityistapaturmavakuutukset. Lisätietoja vakuutusyhtiöiden omilta www-sivuilta.
2.2.Omaisuusvakuutukset
Omaisuuden vakuutuksilla voidaan laajasti kattaa ihmisen toiminnasta tai luonnonilmiöiden aiheuttamia yritystoiminnan riskejä esim. murrot, ryöstöt, ilkivalta, tulipalo, myrsky, vesivahingot, koneiden rikkoutumiset, tavarankuljetuksessa syntyneet vahingot jne.
Omaisuusvakuutukset jaetaan yleensä omaisuus-, projekti-, auto ja muihin vakuutuksiin. Omaisuusvakuutusehtojen rajoituksiin ja velvoittaviin suojeluehtoihin kannattaa tutustua huolella. Omaisuusriskit liittyvät yrityksen:
- käyttöomaisuuteen, esimerkiksi rakennukset, koneet, kalusto, auto ja kuljetettavana oleva omaisuus
- vaihto-omaisuuteen, esimerkiksi raaka-aineet sekä keskeneräinen ja valmis tuotanto
- varallisuuteen, esimerkiksi rahti ja arvopaperit
ICT-laitteet ja –ohjelmat voidaan vakuuttaa erikseen
Vakuutuksen voimassaoloalue määritellään aina vakuutuskirjassa. Vakuutusmäärät perustuvat omaisuusvakuutuksen osalta yleensä jälleenhankinta-arvoon. Korvaustilanteessa huomioidaan vakuutuksenottajan omavastuu ja vakuutetun omaisuuden ikävähennykset.
Rakennusinvestoinnit vakuutetaan useimmiten erikseen projektivakuutuksilla, jotka saattavat kattaa erillisten projektien lisäksi olemassa olevilla tuotantolaitoksilla tehtävät rakennus-, asennus ja huoltotoimet. Vakuutusmäärät perustuvat projektien loppuarvoon. Projektinaikaiset kuljetus- ja vastuuvahingot voidaan sisällyttää projektivakuutukseen.
Auto- ja venevakuutuksilla korvataan ajoneuvolle tai veneelle sattuneita vahinkoja, mikäli niiden korvaaminen ei kuulu minkään lakisääteisen vakuutuksen esimerkiksi liikennevakuutuksen piiriin.
Ympäristö
Maaperän, ilman, veden saastumisen tai pilaantumisen riskiä voidaan vakuuttaa. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä voidaan pyrkiä ennakoimaan ja torjumaan mm. noudattamalla ympäristöjärjestelmiä ja -standardeja. Ympäristövahinkovakuutus on otettava silloin, kun toimintaa varten tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa.
2.3.Toiminnan vakuutukset
Toiminnan vakuuttaminen voidaan jakaa keskeytys-, vastuu, kuljetusvakuutuksiin ja muihin toiminnan vakuutuksiin.
Omaisuusvakuutuksen korvaaman vahingon esimerkiksi palo- ja vuotovahingon aiheuttama keskeytysvahinko voidaan kattaa keskeytysvakuutuksella. Keskeytysvakuutuksella vakuutetaan yleensä yrityksen myyntikate ja muuttuvat palkat sosiaalikustannuksineen. Henkilökeskeytysvakuutuksella voidaan vakuuttaa yrityksen avainhenkilön äkillisen työkyvyn menetyksen aiheuttama katemenetys yritykselle. Riippuvuuskeskeytysvakuutuksella voidaan vakuuttaa yrityksen katemenetykset, jotka johtuvat yrityksen ulkoisista toimijoista esimerkiksi asiakkaille, alihankkijoille tai liikekumppanille tapahtuneesta esinevahingosta.
Kuljetusvakuutukset kattavat yrityksen toimintapiiriin kuuluvat maa-, meri- ja ilmakuljetukset kaikkialla maailmassa. Kuljetusvakuutus kattaa kuljetuksenaikaiset esinevahingot. Vastuu perustuu kansallisiin lakeihin, kansainvälisiin konventioihin tai alan yleisiin sopimusehtoihin. Kauppatavaran osalta on kuljetussopimuksesta tai toimituslausekkeesta tarkistettava, miten vakuuttamisvelvollisuus on määritetty ja missä vaiheessa vastuu tavarasta siirtyy kaupan osapuolille.
Yrityksen erilaisia vahingonkorvausvastuita voidaan kattaa vastuuvakuutuksilla, jossa korvaus maksetaan vahingon kärsineelle kolmannelle osapuolelle. Vastuuvakuutuksesta korvataan vain vahinkoja, joista vakuutuksenottaja tai vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vastuuvakuutuksista korvataan tyypillisesti henkilö- ja esinevahinkoja. Vastuuvakuutukset voidaan jakaa:
- Toiminnan vastuuvakuutus
- Tuotevastuuvakuutus
- Varallisuusvastuuvakuutus
- Konsulttitoiminnan vastuuvakuutus
- Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutus
- Muut (mm. rikos-, oikeusturva- ja IPR-vakuutus)
3. Tietoturva (kyberriski) vakuutukset
Liiketoimintaympäristön digitalisoituminen tuo mukanaan uusia riskejä toimintojen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Fyysisen maailman riskit ovat osittain korvautumassa digitaalisilla riskeillä.
Toteutuneiden tietoturvauhkien aiheuttaman liiketoiminnan keskeytymisen ja kolmansille osapuolille aiheutettujen vahinkojen varalle voidaan ottaa tietoturvavakuutus, joilla voidaan kattaa esimerkiksi seuraavia uhkia: inhimilliset virheet, hakkerointi, palvelunestohyökkäykset, virukset, kiristäminen sekä järjestelmien toimimattomuus.
Tietoturvavakuutuksiin voidaan tarpeen mukaan sisällyttää turvaa myös erilaisten välilliset kustannusten kattamiseksi sekä maineen ja tiedon palauttamiseksi. Riskinsiirron lisäksi tietoturvavakuutusratkaisuissa saatetaan tarjota asiakkaille tietoturva- ja asiantuntijapalveluita.
4. Vakuutusneuvonta ja muutoksenhaku
Vakuutusasiassa voi ottaa yhteyttä Vakuutusneuvontaan, jos suora yhteydenotto palvelutarjoajaan ei saa asiaa ratkeamaan.
- Lisätietoja www.fine.fi
- Kuluttajariitalautakunta www.kuluttajariita.fi